Ennakkoluulot, vertaistuki ja hoitoon ohjaaminen

Mielenterveysongelmiin liittyy paljon ennakkoluuloja, joista on haittaa mielenterveysongelmista kärsiville. Sosionomin tulisi kohdata asiakkaat ennakkoluulottomasti mahdollisista mielenterveysongelmista huolimatta ja välttää työssään vahvistamasta turhia ennakkoluuloja. Mielenterveysongelmaiselle vertaistuki voi olla tärkeä asia, kun itseä puhututtavista asioista pääsee keskustelemaan muiden samassa tilanteessa olevien tai olleiden kanssa ennakkoluulottomassa ilmapiirissä. Sosionomin työn kannalta keskeisimpiä asioita mielenterveyteen liittyen ovat mielenterveysongelmien puheeksi ottaminen, hoitoon ohjaaminen ja motivointi. Näitä kaikkia asioita käsittelemme tässä blogikirjoituksessa.

 

Kuva: Pixabay

Ennakkoluulot

Mielenterveysongelmainen kohtaa monesti ennakkoluuloja. Muiden ihmisten on helpompi ymmärtää ja hyväksyä fyysisiä ongelmia ja sairauksia, kuin mielenterveyden ongelmia, kuten masennusta. Mielenterveysongelmat luovat usein kantajalleen stigman, joka johtuu ennakkoluuloista.

Osa meistä tuntee ihmisiä, joilla on haasteita mielenterveyden kanssa. Arki voi olla vaativampaa mielenterveysongelmaisen ihmisen kanssa, mutta kuitenkin ihminen on muutakin kuin hänen mielenterveyden haasteensa. Ihminen täytyy nähdä itsenään ja mielenterveyden haasteet tulevat mukana. Metropolian Mielenterveys-kurssin luennolla 2.5.2017 esiintynyt kokemusasiantuntija Sami Juntunen vastasi mielestämme kauniisti, kun häneltä kysyttiin, minkälaista tukea hänen perheensä on saanut hänen sairastumisensa johdosta. Sami totesi, että hänen perheelleen hän on vain hän. Hänen siskolleen hän on vain veli, sellaisenaan kuin hän on. Sami sanoi, ettei hänen perheensä ole kertonut hänelle, mikäli ovat tarvinneet tukea hänen sairautensa takia. (Metropolia mielenterveys-kurssi 2017).

Metropolian Mielenterveys-kurssin orientaatioluennolla 13.4.2017 opettajamme psykologi Jukka Oksanen kysyi Kahoot!-kyselyssä, kuinka moni meistä opiskelijoista voisi kuvitella olevansa parisuhteessa ihmisen kanssa, jolla olisi mielenterveysongelmia. Jukka Oksanen toivoi, että Mielenterveys-kurssimme päätyttyä useampi vastaisi voivansa olla parisuhteessa ihmisen kanssa, jolla on mielenterveysongelmia. Mielenterveysongelmat eivät määrittele koko ihmistä, vaan on olemassa ihminen, jolla on mielenterveyden haasteita. (Metropolia Mielenterveys-kurssi 2017).

Kuva: Pixabay

Vertaistuki

”Vertaistuen voi määritellä omaehtoiseksi, yhteisölliseksi tueksi sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää samankaltainen elämäntilanne. Ihminen, jolla on samankaltaisia kokemuksia, tuo toivoa kuntoutumiseen myös vaikeina aikoina. Yhteiset kokemukset lisäävät keskinäistä ymmärrystä.

Toisten kuntoutujien selviytymistarinoilla on erityinen merkitys silloin, kun ihminen kokee yksinäisyyttä ja leimautumista. Kokemusten jakaminen vertaisten kesken lievittää ahdistuneisuutta ja poistaa pelkoa, jota psyykkinen sairaus tai siihen liittyvä oireilu saattaa aiheuttaa.

Monet mielenterveyskuntoutujat hyötyvät vertaistuesta. Psyykkinen sairaus voi aiheuttaa syrjäytymisen vaaran ja hyvin negatiivisia ja leimaavia syyllisyyden ja häpeän tunteita. Samat ongelmat läpikäyneiden vertaisten tuki ja kokemusten yhdessä jakaminen helpottavat usein.” (Vertaistuki n.d.).

Vertaistuki on tärkeä asia, kun ajatellaan vaikkapa mielenterveyskuntoutujia. On varmasti helpottavaa puhua ihmiselle, jolla on samankaltaisia kokemuksia. Kaikkea ei tarvitse selittää, kun toinen jo ymmärtää mistä puhut. Monesti on niin, että jos et ole kokenut samaa, et välttämättä pysty parhaimmalla yritykselläkään ymmärtämään täysin mitä toinen ihminen kokee tai mitä hän tarkoittaa.

 

Kuva: Pixabay

Kokemusasiantuntija Sami Juntunen kertoi Suomen Moniääniset ry:stä, joka on yksi vertaistuen järjestäjätaho. Se on yhdistys ääniä kuuleville ihmisille, sekä heidän läheisilleen. Yhdistyksen sivuilla puhutaankin, että voit kuulla mielen sisäisiä ääniä, kuulohallusinaatioita tai ääniharhoja. Sillä ei ilmeisesti ei ole niinkään väliä, minkälaisia ääniä kuulet, sillä Moniäänisissä puhutaan tuttavallisesti vain äänistä. 

Sivuilta löytyy tietoa itse yhdistyksestä sekä sairastuneiden selviytymistarinoita, ja tietoa vertaistuesta sekä tapahtumista. Myöskin sivuilta löytyy materiaalipaketteja, joita voi tilata. Näistä mainittakoon Sami Juntusen itsensäkin mainitsema ääni-opas. (Äänien kuuleminen n.d.)

Hoitovastaisuus ja hoitoon ohjaaminen

Mielenterveysongelmista kärsivän ihmisen kohtaamisessa työntekijöillä on tärkeä rooli hoitoon ohjaamiseen liittyen. Esim. skitsofrenian kohdalla riittävän nopealla ja riittävällä ensipykoosin hoidolla voidaan vaikuttaa skitsofrenian ennusteeseen (Skitsofrenia ja muut psykoosit 2017:155). Sosionomilla on ammattinsa puolesta tietoa ja valmiuksia huomata sellaisia oireita, joista on syytä huolestua. Lisäksi, jos mielenterveyskuntoutuja käy päivätoiminnassa ja hänen persoonansa on työntekijälle entuudestaan tuttu, työntekijällä on hyvät mahdollisuudet huomata, jos kuntoutujan voinnissa tapahtuu selkeä muutos.

Tärkeintä kohtaamisessa on kokemusasiantuntija Sami Juntusen mukaan kolmen K:n sääntö: Kunnioita, kannusta ja kuuntele (Metropolia Mielenterveys-kurssi 2017: 2.5.2017). Kun ihminen kokee tulleensa kuulluksi, kunnioitetuksi ja kannustetuksi, hänen on helpompi avautua ajatukselle mahdollisesta hoidon tarpeesta. Luomalla hyvän, luottamuksellisen ja samanarvoisuuteen perustuvan kontaktin, työntekijä voi omalta osaltaan luoda ilmapiiriä ja puitteita onnistuneelle kohtaamiselle. Parhaassa tilanteessa myös asiakas on avoin keskustelulle ja avun vastaanottamiselle, mutta aina näin ei ole. Asiakas voi olla pettynyt aiempiin hoitokokemuksiinsa, tai hän voi esimerkiksi kärsiä ääniharhoista tai muista hänen toimintakykyään rajoittavista oireista, jotka haittaavat hänen keskittymistään ja keskusteluvalmiuttaan. Tilanne voi olla asiakkaalle väsyttävä ja stressaava, jonka vuoksi hän tuntee halua vetäytyä tilanteesta. Työntekijän on hyvä kunnioittaa myös tätä päätöstä. Vaikka hoidon tarpeen arviointi ei etenisi heti työntekijän huolen herättyä, työntekijällä on silti monenlaisia keinoja sovellettavissaan, joiden avulla asiakasta voi kannustaa hakemaan apua. Seuraavassa käymme läpi hyviä toimintatapoja puheeksi ottamiseen ja hoitoon ohjaamiseen liittyvissä tilanteissa, kuten muissakin asiakastilanteissa.

 

Kuva: Pixabay

Puheeksi ottaminen

Kun asiakkaan tilanne on herättänyt työntekijän huolen, työntekijän tehtävänä on nostaa huoli esiin. Työntekijän on hyvä ilmaista herännyt huolensa suoraan, rauhallisesti ja ystävällisesti, esittäen asia minä-muodossa. On siis parempi sanoa "minusta tuntuu, että sinä tarvitsisit apua", kuin "sinä tarvitset apua". Kun asiakas ilmaisee, ettei hän tarvitse apua, työntekijä voi kunnioittaa asiakkaan mielipidettä tuomalla kuitenkin minä-viestinnän avulla myös oman arvionsa esiin. 

Yksi tärkeimmistä tekijöistä hoitoon ohjaamisessa on asiakkaan itsemääräämisoikeus ja sen kunnioittaminen. Asiakasta ei voida pakottaa hoitoon, ellei hän ole vaaraksi itselleen tai muille. Sen sijaan asiakasta voi pyrkiä tukemaan hoitoon hakeutumisessa esimerkiksi siten, että tarjoutuu lähtemään mukaan, tai selvittämällä, onko asiakkaalla valmis hoitokontakti, johon tämä voisi olla yhteydessä. 

Jos asiakas ei halua keskustella omasta voinnistaan, yhteyttä häneen voi kuitenkin hakea esimerkiksi yhteisen lounaan tai kahvin muodossa. Jonkin arkisen asian jakaminen tai esimerkiksi yhteisen kiinnostuksen kohteen löytäminen ja siitä yhdessä keskusteleminen edistävät hyvän vuorovaikutussuhteen syntymistä, jonka avulla asiakas voi löytää keinoja oman stressinsä vähentämiseen sekä rentoutumiseen. Asiakkaalle on hyvä ilmaista olevansa käytettävissä myös myöhemmin, jos/kun hän on valmis keskustelemaan voinnistaan. Voi myös ehdottaa mahdollisuutta kokeilla keskustelua tai hoitoa, ja kertoa samalla, että sen voi halutessaan myös jättää kesken.

Kuunteleminen jo itsessään on vahva keino vaikuttaa asiakkaan vointiin. On harvinaista, että joku on läsnä vain kuunnellakseen sinua, auttaakseen ja vahvistaakseen vointiasi. Työntekijän on hyvä toistaa asiakkaan kertomaa toistamalla tämän sanoja varmistaakseen, että on ymmärtänyt oikein, jolloin asiakas voi korjata mahdollisen väärinymmärryksen. Vastauksille ja puheelle tulee antaa runsaasti aikaa, eikä asiakasta saa hoputtaa. Myös valta-aseman purkaminen on tärkeää, jotta työntekijä olisi asiakkaan kanssa mahdollisimman samalla tasolla. Luottamuksen rakentaminen voi olla hidasta, ja sille tulee antaa runsaasti aikaa.

(Metropolia Mielenterveys-kurssi 2017)

Motivoiva haastattelu

Kohdatessamme mielenterveysongelmaisia ihmisiä voimme käyttää motivoivan haastattelun menetelmää. Se perustuu tiettyihin periaatteisiin ja vuorovaikutustaitoihin, joiden avulla asiakasta on mahdollista valmistella muutokseen hänen oman motivaationsa kautta.

Periaatteina ovat 1) empatian ilmaiseminen, 2) ongelmakäyttäytymisen ja asiakkaan henkilökohtaisten arvojen välisen ristiriidan voimistaminen ja suuntaaminen kohti muutosta, 3) väittelyn välttäminen ja 4) asiakkaan pystyvyyden tunteen vahvistaminen. (Koski-Jännes 2008: 46-50.)

Asiakasta toisin sanoen kannustetaan empaattisella tavalla siihen, että muutos (tässä kohtaa hoitoon hakeutuminen) voisi lähteä hänestä itsestään. Työntekijän on tärkeää kohdella asiakasta empaattisesti, arvostavasti, ystävällisesti, aidosti ja myönteisesti. Erityisesti konfrontoivaa ja direktiivistä käyttäytymistä, eli asiakkaan oman käsityksen kyseenalaistamista, kiistämistä, tai siihen sarkastisesti suhtautumista, on syytä välttää. Huomio suunnataan sen sijaan asiakkaan kykyihin ja vahvuuksiin. Tärkeitä vuorovaikutuksen perustaitoja motivoivan haastattelun menetelmässä ovatkin vahvistaminen, avoimet kysymykset (mitä, mikä, millainen, miten), heijastava kuuntelu ja yhteenveto tai tiivistäminen. Työntekijän roolina on muutospuheen esille kutsuminen, ja muutosvalmiuden tunnistaminen. (Koski-Jännes 2008: 20-21, 50-51.)

Lähdeluettelo:

Koski-Jännes, Anja 2008. Motivoivan haastattelun periaatteet ja menetelmät. Teoksessa Koski-Jännes, Anja – Riittinen, Liisa – Saarnio, Pekka (toim.). Kohti muutosta. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki.

Metropolia mielenterveys-kurssi 2017. Opettajana psykologi Jukka Oksanen. Luennot: 13.4.2017, 2.5.2017 .

Suvisaari, Jaana – Isohanni, Matti – Kieseppä, Tuula – Koponen, Hannu – Hietala, Jarmo – Lönnqvist Jouko 2017. Skitsofrenia ja muut psykoosit. Teoksessa Lönnqvist, Jouko – Henriksson, Markus – Marttunen, Mauri – Partonen, Timo (toim.) Psykiatria. 2.painos. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.

Vertaistoiminta n.d. Mielenterveyden keskusliitto. Verkkojulkaisu. <http://mtkl.fi/palvelut/vertaistoiminta/>. Luettu 8.5.2017

Äänien kuuleminen n.d. Suomen moniääniset Ry. Verkkojulkaisu. <http://www.moniaaniset.fi/aanien-kuuleminen/>. Luettu 8.5.2017