Psykoosit

Kirjoituksemme aiheena ovat tällä kertaa psykoosit. Käsittelemme psykoosia sekä tilana että sairautena keskittyen sen määritelmiin ja eri lajeihin.

Psykooseista yleisesti

Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, joka aiheuttaa ihmiselle mm. aistiharhoja ja harhaluuloja. Psykoosissa olevan ihmisen todellisuuden taju heikentyy, ja hänen on vaikeaa erottaa, mikä on totta ja mikä puolestaan hänen omia päänsisäisiä mielikuviaan. Myös ihmisen käyttäytyminen voi olla outoa ja puhe hajanaista.  (Tietoa psykoosista n.d.: Psykoosiopas.) Psykoottisen sekavuustilan aikana ihmisellä ei yleensä ole sairaudentuntoa, eli hän ei ymmärrä tarvitsevansa hoitoa (Nordling & Toivio 2009:119).

Aistiharhojen tyypillisin oire ovat ääniharhat, jolloin ihminen kuulee ääniä tai puhetta, jota muut eivät kuule. Äänet voivat pelottavia ja aggressiivisia, mutta joskus myös miellyttäviä. Ne voivat käskeä tekemään jotain tai esim. keskustella keskenään. Muita aistiharhoja ovat mm. maku- ja hajuaistin poikkeamat, epänormaalit tunneaistimukset, sekä joskus myös näköharhat. Harhaluulot puolestaan liittyvät usein vainoharhaisuuteen, jolloin ihminen voi mm. kokea tulevansa seuratuksi, tai ihminen voi kuvitella itselleen jonkin epärealistisen kyvyn, jonka avulla ajattelee voivansa vaikuttaa muihin ihmisiin erilaisin keinoin. (Laamanen 2014:2-3.)

Psykoottiset oireet voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Positiivisia oireita ovat sellaiset, jotka tuovat jotain lisää ihmisen normaaliin käyttäytymiseen. Tällaisia ylimääräisiä asioita voivat olla em. aistiharhat, harhaluulot, hajanainen puhe ja käytös. Negatiivisia oireita taas ovat normaalien toimintojen heikentyminen tai puuttuminen, kuten tunteiden latistuminen, epäsosiaalisuus, apaattisuus ja kyvyttömyys mielihyvään. (Tietoa psykoosista n.d.: Psykoosiopas.)

Psykoosi-sana viittaa sekä lyhytkestoiseen ja ohimenevään psykoottiseen tilaan, että psykoottisiin sairauksiin, joista molemmista tarkempaa tietoa tämän kirjoituksen kahdessa seuraavassa kappaleessa.

Psykoosi tilana

Psykoottisessa tilassa olevan ihmisen diagnosoimisessa pyritään selvittämään, voiko psykoottinen oireilu johtua pitkäaikaisesta psykoottisesta sairaudesta, somaattisesta eli fyysisestä sairaudesta, tai esim. päihteiden tai lääkkeiden käytöstä. Jos oireet eivät selity em. asioilla, kyseessä on jokin lyhytkestoisempi psykoottinen tila. Tällaisia ovat teoksen Psykiatria (Suvisaari & Lönnqvist 2017:204-227) mukaan:

- Skitsofreenistyyppinen häiriö. Oireiltaan hyvin paljon skitsofrenian kaltainen mutta lyhytkestoinen psykoosi. Häiriöjakso eri vaiheineen kestää vähintään kuukauden, mutta vähemmän kuin kuusi kuukautta, ja sosiaalisen tai ammatillisen toimintakyvyn huononeminen ei ole edellytyksenä diagnoosille.

- Skitsoaffektiivinen häiriö. Aiheuttaa toistuvia psykoosijaksoja ja mielialahäiriöjaksoja. Mielialahäiriö, esim. depressio, on vähintään keskivaikea, ja skitsofreniaoireita on vähintään kahden viikon ajan.

- Harhaluuloisuushäiriö aiheuttaa harhaluuloja, joita ihminen ei suostu korjaamaan, vaikka hänelle esitettäisiin pitäviä todisteita asioiden todellisesta laidasta. Harhaluuloisuushäiriöön ei kuulu yleensä muita psykoottisia oireita, mikä on yksi syy harhaluuloisuushäiriön diagnosoinnin vaikeudelle. Harhaluulot voivat olla esim. somaattisharhaisia, jolloin ihminen uskoo oireidensa johtuvan jostain somaattisesta sairaudesta ja/tai kehoon tai kehonosaan liittyvästä uskomuksesta, kuten että jokin kehonosa on paha, ja se pitäisi poistaa. Erotomaaninen harhaluuloisuus puolestaan saa ihmisen uskomaan, että tietty henkilö olisi rakastunut häneen, vaikka todellisuudessa näin ei olisi. Erotomaanisesti harhaluuloinen saattaa mm. käyttäytyä kyseistä henkilöä kohtaan omistavasti ja/tai vainoavasti.

- Lyhytkestoisella psykoottisella häiriöllä tarkoitetaan häiriötä, jonka kesto on yli yhdestä vuorokaudesta alle yhteen kuukauteen, ja jonka jälkeen ihminen toipuu täysin. Oireena mm. psykoosille tyypilliset harhaluulot ja aistiharhat. Ihminen voi olla voimakkaasti ahdistunut, hänen mielialansa voi vaihdella ja hän voi olla myös sekava. Lyhytkestoinen psykoottinen häiriö ei selity pidempiaikaisella psykoosisairaudella, kemiallisella aineella tai ruumiillisella häiriöllä.

- Synnytyksen jälkeiset psykoosit ovat akuutteja ja lyhytkestoisia psykooseja, jotka alkavat heti synnytyksen jälkeen. Hormonaalisten muutosten lisäksi synnytyksen jälkeisien psykoosien aiheuttajaksi on esitetty myös muita biologisia, psyykkisiä ja ihmissuhteisiin liittyviä stressiä aiheuttavia seikkoja, sekä univajetta. Riskitekijöinä ovat äidin aiemmat psykoosijaksot, sekä skitsofrenia ja skitsoaffektiivinen häiriö. Oireet ovat useimmiten mielialahäiriöitä, mutta joskus myös skitsofreenistyyppisiä, ja potilas voi olla ääritilanteessa vaaraksi sekä itselleen että lapselleen.

- Päihdepsykoosi liittyy runsaaseen päihteidenkäyttöön, ja ilmenee huomattavina aistiharhoina tai harhaluuloina. Päihdepsykoosin oireet päättyvät kuukauden kuluessa päihteiden käytön loputtua. Deliriumista, eli äkillisestä sekavuustilasta, poiketen päihdepsykoosiin ei liity orientaation heikkenemistä tai sekavuutta.

- Ruumiillisen häiriön aiheuttama psykoottinen häiriö voi liittyä esimerkiksi erilaisiin dementiasairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin, Lewyn kappale -tautiin ja vaskulaariseen dementiaan. Myös useat muut sairaudet sekä sairauksien hoitoon käytetyt lääkkeet voivat aiheuttaa psykoosioireita, kuten myös osa aivokasvaimista ja aivovammoista niiden sijainnista riippuen.

- Muita psykoottisia häiriötä ovat diagnoosina käytetty määrittelemätön psykoosihäiriö, jossa ihmisellä voi olla esim. ainoana oireenaan krooniset kuuloharhat, sekä katatonia. Katatoniadiagnoosiin voi sisältyä mm. seuraavia mahdollisia oireita: Mutismi (puhumattomuus), stupor (reagoimattomuus), maneerit (kummallinen, tarkoituksellinen käyttäytyminen), ekolalia (kaikupuhe) ja ekopraksia (kaikukäyttäytyminen). Katatonisia oireita esiintyy myös osana muita psykoosisairauksia, ja ne on tärkeää havaita johtuen niiden poikkavasta hoidosta muihin psykoosisairauksiin verrattuna.

Psykoosi sairautena

Psykoosisairaudet ovat pitkäaikaisia mielenterveyden sairauksia, joille on tyypillistä erilaisten vaiheiden jaksottuminen. Psykoottiset tilat kroonistuvat, ja ihminen tarvitsee pitkäaikaisen hoitokontaktin myös oireettomina kausinaan.

Otto F. Kernbergin teoriassa ihminen on keskitasoisesti voidessaan rajatilatasolla. Hänellä voi olla jonkin verran oireita, esimerkiksi ääniharhoja, jotka hän kuitenkin tunnistaa epäaidoiksi. Stressin tai jonkin muun laukaisevan tekijän seurauksena ihminen siirtyy rajatilatasolta psykoositasolle, jolloin hänen oireensa pahenevat ja hän tarvitsee hoitoa. Toipuessaan ihminen palaa jälleen rajatilatasolle. Voidessaan hyvin ihminen on neuroositasolla, jolloin hän on melko oireeton, ja hänen elämänsä on vain jonkin verran rajoittunutta. Erilaiset jaksot vaihtelevat, ja myös oireettomat kaudet voivat olla pitkiä. (Oksanen 2017.)

Psyykoosisairauksia ovat esimerkiksi skitsofrenia, psykoottinen depressio ja -mania, sekä joiltain osin myös dissosiaatiohäiriö:

- Skitsofrenia on sairaus, jonka aikana ihmisellä esiintyy ainakin yksi vähintään kuukauden kestänyt psykoosijakso. Psykoosijaksot ovat kuitenkin yleensä toistuvia, ja ääritilanteissa sairaalahoidon tarve jää pysyväksi.  Skitsofrenian tyypillisiä oireita ovat psykoosille ominaiset aistiharhat, harhaluulot sekä hajanaisuus, ja ihmisen tunne-elämä, toimintakyky ja kognitiiviset taidot muuttuvat. Myös toipumisen jälkeenkin ihmiselle jää useimmiten joitain jäännösoireita ja toimintakyvyn rajoitteita. Skitsofrenia on usein periytyvä sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat geneettisen alttiuden lisäksi ympäristön vaikutus ja stressi. (Suvisaari ym. 2017:141.)

- Psykoottinen depressio ja -mania ovat muuten depression ja manian kaltaisia, mutta psykoottisin lisäoirein. Psykoottinen depressio on depression vaikeimpia muotoja, johon liittyy muihin depressioihin verrattuna voimakkaammin neuropsykologisia toimintahäiriöitä ja neurobiologisia poikkeavuuksia. Sen oireena ihmisellä on aistiharhojen ja harhaluulojen lisäksi joskus depressiivinen stupor, eli katatoninen reagoimattomuus. (Isometsä 2017:256.) Psykoottisessa maniassa oireet ovat usein grandioottiseuforisia, eli ihmisen oireet liittyvät maanisiin suuruusmielikuviin. Oireet voivat olla myös mielialan vastaisia ja ilmetä mm. vainoharhoina ja hajanaisuutena. (Isometsä 2017:235.)

- Dissosiaatiohäiriö on sairaus, jossa ihmisellä on vaikeuksia yhdistää ajatuksensa, tunteensa ja muistonsa mielekkääksi kokonaisuudeksi. Oireina saattaa esiintyä mm. psykogeeninen muistinmenetys eli amnesia, jossa ihminen ei pysty palauttamaan mieleensä jotain hänen omaan elämäänsä liittyvää tärkeää tietoa, ja muistinmenetys on laajaa. Ihmisellä voi olla myös vierauden ja outouden kokemuksia suhteessa itseensä ja ympäristöönsä, ja hänen ajan ja paikan tajunsa voi kadota. Havainnot voivat olla vääristyneitä ja fantasiat voivat sekoittua todellisuuteen. Ihmisellä voi myös olla useita identiteettejä tai persoonia, jotka ottavat eri aikoina vallan ihmisestä. (Lauerma 2017:346-348.) Dissosiaatiohäiriöt ovat kuitenkin laskettavissa mukaan psykoottisiin sairauksiin vain siltä osin, kuin niiden oireilu on psykoottista, sillä dissosiaatiohäriöihin ei järjestään liity todellisuuden tajun katoamista.

Lopuksi

Mielentervesongelmat ovat osa arkipäiväämme omien kokemustemme tai kanssakulkijoidemme kautta, tiedostimme sen tai emme. Mielenterveysongelmat eivät näy päälle päin, joten jokainen meistä on hyvin todennäköisesti joskus elämänsä aikana kohdannut mielenterveysongelmia kokeneen ihmisen. On tärkeää oppia suhtautumaan mielenterveysasioihin tietopohjaisesti tunnepohjaisten reaktioiden sijaan, ja kohdata ihmiset yksilöinä. Erityisesti sosionomeina meidän on hyvä kyetä tunnistamaan erilaiset mielenterveysongelmat osataksemme tukea asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Psykoositilassa olevan ihmisen on tärkeää saada hoitoa mahdollisimman pian, jotta sairastumisesta koituvat haitat eivät pääse kasvamaan liian suuriksi. Voimme myös osaltamme pyrkiä vaikuttamaan yleisiin asenteisiin mielenterveysongelmia kohtaan.

Lähteenä kirjoituksessamme toistuu erityisesti Duodecimin Psykiatria-kirja, jota voimme suositella kaikille mielenterveyden moninaisuudesta kiinnostuneille! Kiitokset myös kanssaopiskelijoillemme Tuulille, Kiralle ja Sadjalle hyvistä lähdevinkeistä (Huttunen & Laamanen). Kuvat: Martina K., Daria Nepriakhina, Jake Melara, Steinar Engeland / magdeleine.co.

Lähteet

Huttunen, Matti 2015. Mitä ovat psykoottiset tilat?. Duodecim. Verkkodokumentti. Päivitetty 27.11.2015. <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00025>. Luettu 8.5.2017.

Isometsä, Erkki 2017. Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt; Depressiiviset häiriöt. Teoksessa Lönnqvist, Jouko – Henriksson, Markus – Marttunen, Mauri – Partonen, Timo (toim.) Psykiatria. 2.painos. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.

Laamanen, Harri 2014. Alueellinen psykoosiprosessi. Psykoosin varhainen tunnistaminen ja ensipsykoosipotilaan hoito. Opinnäytetyö Hoitotyö, Verkkodokumentti. <https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/75658/Laamanen_Harri.pdf?sequence=1>. Luettu 8.5.2017.

Lauerma, Hannu 2017. Dissosiaatiohäiriöt. Teoksessa Lönnqvist, Jouko – Henriksson, Markus – Marttunen, Mauri – Partonen, Timo (toim.) Psykiatria. 2.painos. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.

Nordling, Esa - Toivio, Timo 2009. Mielenterveyden psykologia. Psykoosit. Porvoo: Edita Publishing Oy.

Oksanen, Jukka 2017. Metropolia Ammattikorkeakoulun Mielenterveys ja päihteet -kurssin luento 19.4.2017.

Suvisaari, Jaana – Isohanni, Matti – Kieseppä, Tuula – Koponen, Hannu – Hietala, Jarmo – Lönnqvist Jouko 2017. Skitsofrenia ja muut psykoosit. Teoksessa Lönnqvist, Jouko – Henriksson, Markus – Marttunen, Mauri – Partonen, Timo (toim.) Psykiatria. 2.painos. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.

Suvisaari, Jaana – Lönnqvist Jouko 2017. Muut psykoosit. Teoksessa Lönnqvist, Jouko – Henriksson, Markus – Marttunen, Mauri – Partonen, Timo (toim.) Psykiatria. 2.painos. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.

Tietoa psykoosista n.d. Mielenterveystalo. Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/psykoosi/Pages/default.aspx>. Luettu 8.5.2017.