Mieliala

Tervetuloa lukemaan mielenterveysblogiamme

Ryhmämme aloitti kirjoittamaan blogia, jonka aihepiiri pyörii psykologi Jukka Oksasen Metropolian  mielenterveysluentojen ympärillä. Tarkoituksenamme on kertoa erilaisista mielenterveyden aihepiiriin liittyvistä asioista ja toivomme, että lukijamme saavat tietoa siihen liittyvistä asioista. Kirjoitamme viisi blogia ja toivomme, että viihdytte niiden parissa. Joten tervetuloa matkalle kohti mielenterveyden mielenkiintoista maailmaa.

kuva: Pixabay

Mielenterveys

Mielenterveys on monitahoinen käsite, jota on enemmänkin määritelty lähinnä mielensairauden kautta. Itävaltalainen lääkäri ja tutkija Sigmund Freud (1856-1939) määritteli mielenterveyden niinkin yksinkertaisesti kuin, että se on kykyä tehdä töitä ja rakastaa. (Hietaharju – Nuuttila 2015: 9.) Nykyisin tämä määritelmä ei varmaankaan ole riittävä ja kaikenkattava.

Tänä päivänä katsotaan, että ihminen on mieleltään terve, mikäli hän pystyy selviytymään itsenäisesti päivittäisissä toiminnoissa, kuten ihmissuhteista, työstä ja vapaa-ajasta niin, ettei hän itse ja eivätkä toiset ihmiset kärsi (Hietaharju – Nuuttila 2015: 9).

kuva: Pixabay

Masennus

Masennushäiriöiden riskitekijöitä ovat peritty haavoittuvuus, altistavat persoonallisuuden piirteet, lapsuusiän traumaattiset kokemukset sekä ajankohtaiset kuormittavat elämänmuutokset. Masennustilojen pääoireet ovat masentunut mieliala, mielihyvän menetys ja väsymysoireet. (Lönqvist ym. 2014 : 246.)

Muita masennuksen oireita ovat mm. 

 

Lisäksi depressio voi aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten epämääräisiä särkyjä ja kipuja sekä eri sairauksien epäilemistä eli hypokondrisuutta, seksuaalisten toimintojen häiriötä ja haluttomuutta sekä itsetuhoisia ajatuksia.  (Hietaharju – Nuuttila 2015: 40.)

Masennuksen eli depression vaikeusasteen voi jakaa oireiden mukaan:

-lievä masennus (4-5 oiretta)

-keskivaikea (6-7 oiretta)

-vaikeaan (8-10 oiretta)

(Hietaharju – Nuuttila 2015: 42)

Masennuskysely BDI-21

Masennusta epäiltäessä voidaan tehdä masennuskysely BDI-21, kyselyssä maksimi pistemäärä on 63 pistettä. Mielenkiintoinen huomio on se, että mikäli ihminen saisi kyselystä 0 pistettä, niin myös siitä asiasta voisi huolestua. Silloin voidaan ajatella, että ihminen ei vastaa kysymyksiin aidosti ja totuudenmukaisesti. Tällöin ihmisen masennuksentila voi siis olla mikä vaan. Sillä, jos ihminen vastaa oikeasti testin kysymyksiin niin normaalistikin vastauksista tulee pisteitä, vaikka ihminen ei olisikaan masentunut.

Ajatusvääristymät

Masentuneella ihmisellä ajatukset vääristyvät. He saattavat yleistää ja tehdä isoja päätelmiä: ”En koskaan onnistu tässä, olen huono ja en pärjää missään.”

Tästä oli myös Metropolian Jukka Oksasen 25.4.2017 pitämällä mieleterveysluennolla puhetta, että masentunut ihminen tulkitsee asiat negatiivisesti ja liittää tapahtumat itseensä liittyviksi. Kuten, jos ystävä ei heti vastaa viestiin niin masentunut ihminen ajattelee sen johtuvan siitä, ettei ystävä oikeasti pidäkkään hänestä, vaikka oikeasti ystävällä on ollut vaan niin kiireinen päivä.

Masentuneella ihmisellä voi olla myös katastrofiajattelua, kuten: ”Ei kannata enää elää ja yrittää, kun kaikki muuttuu vieläkin pahemmaksi.” (Hietaharju – Nuuttila 2015: 48.)

kuva: Pixabay

Masennus ei synny hetkessä

Huomioitava asia on, kuten Mielenterveysluennolla (25.4.2017) tuli ilmi, että masennus ei iske yllättäen vaan kuin  salakavalasti hiipii ihmisen elämään. Katsomallamme videolla kokemusasiantuntija Tiina Rintamäki kertoo, että ensin ihmiselle voi tulla uniongelmat ja niitä ilmenee silloin tällöin. Pikkuhiljaa oireita voi tulla lisää ja ihminen ikään kuin tottuu niihin. Tiina mielestämme hienosti kertookin, että parasta olisi, jos osaisi pysähtyä oireiden ilmetessä, ja jo siinä varhaisessa vaiheessa puuttua asiaan sekä muuttaa elämässään asioita, jotka ovat viemässä kohti mielenterveyden epätasapainoa ja esimerkiksi kohti masennusta. Mutta kuten Tiina toteaakin niin tämä on helpommin sanottu kuin tehty. (Rintamäki 2015.)

                                                                                                           

Haavoittuvuus-stressimalli

Haavoittuvuus-stressimalli on varmasti sama asia kuin alttius-stressimalli, mistä tunnilla oli puhe. Ihmisellä voi olla alttius sairastua mielenterveysongelmiin, mutta jos tunneilmapiiri on hyvä ja ihminen osaa hallita stressiänsä, voi olla ettei hän koskaan koe mielenterveysongelmia, vaikka hänellä olisikin alttius siihen. Kyseisiä hallintataitoja voi opetella.

Senpä takia esittelemme kuvan, joka on kylläkin potilastyöhön soveltuva kaavio haavoittuvuus-stressimallista; kaavion on kehittänyt erikoislääkäri Ari Kauppila Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikalta. Vaikka kaavio onkin tarkoitettu havainnollistamaan psykoosipotilaan perheelle tietoa siitä, miten ihminen voi sairastua psykoosiin ja miten hän voi oppia hoitamaan itseänsä, niin perusidea on mielestämme sama, jos ajatellaan masennukseen sairastumista. Haavoittuvuus-stressimallin työstämisen tavoitteena on, että ihminen löytäisi uudella tavalla omia vahvuuksiaan ja myös muita keinoja, joilla pystyy paremmin hallitsemaan stressiä ja välttämään sitä. (De Bruijn 2006)

 

(De Bruijn 2006)

Mielestämme on muistettava, että kaikissa sairauksissa voidaan nähdä biologinen, psyykkinen ja sosiaalinen puoli.

Lopuksi

Jotta tähän aiheeseen saadaan mukaan lohtua ja iloa, niin masennuksestakin voi toipua. Oikeilla hoitokeinoilla, jotka terveydenhoidon ammattilaiset määrittelevät masentunut ihminen saa apua. Lääkäri osaa määritellä onko lääkehoito tai terapiahoito oikea vaihtoehto ihmiselle vai kenties molempien yhdistelmä.

Sosionomina pidämme myös mielessä ennaltaehkäiseviä mielenterveyden edistämiskeinoja, kuten vaikkapa mindfulness-harjoitteet, joista voimme asiakkaillemme vinkata. Hyviä sivustoja, joista löytyy tietoa ovat mm. Oivamieli-sivustot sekä Suomen mielenterveysseura ry- sivustot, joista saa paljon hyviä vinkkejä, samoin mielenterveystalo.fi-sivusto kannattaa pitää mielessä.

 

Lopuksi toivotamme hyvää mielenterveyttä kaikille - ensikertaan :)

Lähdeluettelo:

De Bruijn, Tuula T. 2006. Käytännön psykoedukaatiota psykoosipotilaan perheelle. Suomen lääkärilehti 41/ 2006 vsk 61. Verkkojulkaisu. <http://www.pshp.fi/download/ noname/%7B4D44BB90-72A5-4B6C-A6FC-04F249D7CB76%7D/31562>. Luettu 26.4.2017

Hietaharju, Päivi – Nuuttila, Mervi 2015. Käytännön mielenterveystyö. Helsinki: Sanoma pro.

Lönnqvist, Jouko (toim.)ym. 2014. Psykiatria. Helsinki: Duodecim

Oksanen, Jukka 2017. Metropolian mielenterveyden luennot 25.4.2017

Rintamäki, Tiina 2015. Mielenterveystalo. Masennuksen omahoito: Tuleeko masennus ihan yhtäkkiä. Verkkojulkaisu. <www.mielenterveystalo.fi>. Julkaistu 22.1.2015